The weekend through my phone

Tämä viikonloppu on ollut aivan liian lyhyt! Koko ajan on vain läksyjä tehtävänä ja kokeisiin luettava ja samalla pitäisi ehtiä siivota ja kaikkea muuta. Tuntuu kuin kaikki opettajat päättivät pitää kokeet juuri silloin kun olimme Floridassa niin nyt minulla on historian, hallituksen ja ranskan kokeet sekä enkussa pitää kirjoittaa essee tiistaille sekä koripallo treeneihin mentävä koska haluan päästä joukkueeseen ja ennen sitä pitäisi oppia pelaamaan. Okei, osaan pelata mutta säännöt ja termit ovat hakusessa sekä heittoja pitäisi harjoitella. Tänään olivat siis minun ensimmäiset treenit ja oli niin eksynyt fiilis, mutta tästä ei voi kuin nousta, right? Nyt palkitsen itseni Fazerin sinisellä, käperryn peiton alle ja luen hallituksen kokeeseen jonka takia minun pitää mennä huomenna 7.30 kouluun. Wish me luck!

Teimme lauantai iltana siskojen kanssa s'morseja, odotin kylläkin jotain parmepaa...

Kirkossa saimme tuttua karkkia

Uusi avaimenperäni

Matkalla koristreeneihin

Homecoming

Tänään oli siis Homecoming perjantai ja kaikki tunnit olivat vain 25 minuuttia. Keskellä päivää meillä oli Homecoming-assembly missä esiteltiin koulun klubeja ja joukkueita - sekä vaihtarit! Meidät siis esiteltiin koko koulun edessä ja sitte saimme usan lipun. Vaihatreita on minun lisäksi kolme, kaksi tyttöä Saksasta ja yksi poika Espanjasta. Assemblystä löytyi myös muuta ohjelmaa missä freshmanit, sophmoret, juniorit ja seniorit kilpailivat keskenään, esim kakunsyöntikisa.

Koska olen mukana tekemessä vuosikirjaa sain tehtäväksi mennä ottamaan kuvia Bear Feed-tapahtumasta. Elikkä koululle tilattin suunnilleen 200 pizzaa ja siellä oli myös workshoppeja joita koulun klubit olivat järjestäneet. Pyörin siellä jonkin aikaa Coran kanssa ja lähdettiin sitten kotiin kokonaisen pizzalaatikon kanssa.
Illalla oli Homecoming football game. Siellä oli jäätävän kylmä joten päätimme lähteä kolmannen erän jälkeen ja hyvä niin koska hävisimme 31-3... Pelin jälkeen oli vielä Homecoming dance mutta näiden mukaan se on "lame" ja kukaan ei mene sinne, niin ei sitten menty.
Loppu illan olen viettänyt läksyjen ääressä sekä jonkin aikaa tuli skypeteltyä vanhempien kanssa :)

Itkeä vai nauraa

Okei mun on pakko kertoa että tänään, aamulla kun olimme lähdössä kouluun ja olin viemässä kameraa takaisin sisään ja jätin ulko-oven auki. No terävä koira Sandie kaataa turvaportin ja juoksee ulos avoimesta ovesta. Sandie on löytö koira joka tykkää juoksemisesta joten sinne meni. Emme voi juosta tämän perään koska meidän on pakko mennä kouluun ja soitan aivan paniikissa hostäidille että Sandie on karannut. Tämä vastaa että ok. Emme voineet muuta tehdä kuin mennä kouluun ja toivoa että joku löytää hänet (kaulapannasta löytyy numero). No, keskellä päivää hostäiti ajaa kotiin ja etsii Sandietä kotikulmilta, ei näy. Päätettyään ajaa takaisin töihin hän huomaa kulkukoirien pelastusauton ja seuraa tätä pelastus suojaan. Siellähän se meidän Sandie oli. Hänet oli löydetty Kentucky Fried Chickenin takapihalta jahtaamasta jäniksiä...

Nyt voin jo nauraa tälle asialle mutta hetkellänsä minulla oli itku kurkussa vaikka Lyla vakuutteli että kyllä Sandie pärjää koska tämä ei ollut ensimmäinen kerta, hehe. Kai sitä oppii kantapään kautta.
Siinä se virnuileva koira.

Toga thursday

Nyt kuluneella viikolla kun olemme olleet Floridassa on täällä koulussa ollut meneillään Homecoming week. Joka päivä on ollut jonkinlainen teema minkä mukaan on pitänyt pukeutua ja me siis missattiin kolme ensimmäistä mutta ei se mitään koska kaksi viimeistä ovat hauskimmat!

Teemat ovat siis:
Maanantai: Senior citizen, seniori kansalainen
Tiistai: Favorite athlete/team, lempi urheilija/joukkue
Keskiviikko: Redneck, villi länsi
Torstai: Toga, tooga
Perjantai: School spirit/black&gold, koulun vaatteet ja värit

Eilen heti laskeuduttuamme Billingssiin ajoimme kangaskauppaan ostamaan minulle ja Coralle tooga-kangasta. Siellä kangaskaupassa sattui mikä ihanin asia! Taustatietoa siis, Coralla on todella vahva saksalainen aksentti hänen englannin kielessä ja kaupassa myyjä kysyi että mistä hän on kotoisin koska sen kuulee hänen puuhesta ja sitten Cora sanoi olevansa Saksasta ja kertoi sitten siinä samalla että minä olen Suomesta ja sitten myyjä oli ihan ymmällään koska luuli minun olevan täältä päin kotoisin koska puhuin niin "puhtaasti"!!!! Tämän jälkeen olin pelkkää hymyä koska todella monet koulussa ovat sanoneet että sen kuulee selvästi että en ole amerikkalainen ja nyt tämä! Made my day!

Aamulla sitten heräsimme puolitoista tuntia ennen koulun alkua tekemään meidän toogat joista tuli tosi makeet XD mutta ei ehkä ollut paras asu vaihtoehto kun ulkona oli vain 8 astetta, mutta kun kerran jo on kipee niin hällä väliä :D Jumppa maikan mielestä minulla oli niin hieno tooga niin minun ei tarvinnut osallistua tunnilla että en pilaisi sitä, haha. Huomenna meillä on koulussa pelkkä half-day, eli puoli-päivä, eli tunnit kestävät vain 25 minuuttia ja sitten meillä on Homecoming assembly missä minun kuuluu ottaa kuvia vuosikirjaa varten ja illalla on sitten Homecoming jalkapallo peli.

About my days in the sunshine state

Launtaina aamuyöllä oli lähtö lentokentälle. Lennettiin Billings-Denver-Newark-FortLauderdale ja kun olimme laskeutumassa Newarkin kentälle näimme Central Parkin, Empire State Buildingin sekä vapaudenpatsaan ja siinä tuli sitten aikamoinen hinku mennä Nykiin mutta olihan Floridakin ihan okoo. Saavuimme FortLauderdaleen keskellä yötä ja vuokrasimme auton ja ajoimme hotellille, mikä oli helpompi sanottu kuin tehty! Floridan highwayt ovat niin sekavia ja sotkuisisa että kesti ikä ja ikuisuus löytää perille.

Lyhyiden yöunien jälkeen kävimme aamupalalla hotellin alakerassa jonka jälkeen minä, Cora ja Lyla menimme altaalle jatkamaan unia ja hostäiti lähti töihin. Sää Floridassa oli hyvin vaihteleva. Siellä oli suunnilleen 30 astetta mikä oli mukavaa mutta kosteutta oli paljon ilmassa. Aamupäivästä oli yleensä aurinkoista mutta iltapäivälla alkoivat sadekuurot ja iltaisin vyöryivät ukkoset ja salamat taivaalle. 

Päivät vietimme aina altaalla mutta kävimme myöskin uimassa meressä ja vesi oli lämmintä! Iltaisin meillä kuitenkin oli aina ohjelmaa. Ensimmäisenä iltana kävimme rantakuppilassa jossa he näyttivät jotain jalkapallopeliä mistä hostäitimme oli hirveän innostunut ja siellä sai kaikenlaisia hampurilaisia ja sellaista rehellistä jenkkiruokaa mutta olin kapinallinen ja otin brittiläiset fish&chipsit (ja mamma, de var goda) . 

Toisena iltana hostäitimme työpaikka tarjosi työntekijöille illallisristeilyn jahdilla. Pääsimme tänne mukaan ja siellä oli buffet tarjoilut sekä open bar. Ruoka oli todella hyvää ja ilta oli tyyni niin pystyimme hyvin istumaan ylhäällä kannella syömässä. 

Kolmantena ja viimeisenä iltana meidät oli kutsuttu illallisella hostäitimme asianajajan kanssa. Menimme respan suosittelemaan kreikkalaiseen ravintolaan joka oli mahtava! (kymppi miinus) Vaikka emme edes olleet tilanneet mitään, ruokaa vain tulvi pöytään suurin määrin ja nämä sitten jaettin seurueen kesken. Meitä oli siis kaiken kaikkiaan kuusi; minä, Cora, Lyla, hostäiti, hostäidin asianajaja ja tämän 19-vuotias tytär, jotka by the way kutsuivat meidät luokseen helmikuussa ja he siis asuvat Kaliforniassa, pikku juttu. Olin ensin aikeissa ottaa pääruoaksi moussakaa koska tämä on ehdoton kreikkalainen suosikkini mutta päädyimme lopulta jakamaan Coran kanssa Gyro-lautasellisen, elikkä lihaa tzatsikin ja pitaleivän kanssa. Tämän kreikkalaisen illallisen jälkeen olin vakuuttunut että minulla on kirous, kreikkalaisen tanssin kirous (ni vet vem ni är, skratta inte!). Ravintolasta löytyi siis kreikkalainen tanssija jonka kanssa jouduin tanssimaan koko ravintolan edessä (EN VAPAAEHTOISESTI), ja tämä siis ei ollut ensimmäinen kerta kun tämä tapahtui minulle, hence the curse. 

Keskiviikko aamuna heräsin ennen auringon nousua koska halusin mennä rannalle ottamaan kuvia auringon noususta yli meren. Horisontti oli pilvien peittämä, mutta se hiljainen ja rauhallinen tunnelma mikä rannalla vallitsi oli ihana. Nyt olen takaisin Montanassa, kipeenä kiitos Lylan, Floridan jäätävän ilmastoinnin ja yöuintien. Mutta ihana loma oli kuitenkin!

pelikaaneja!!!

Happy days

Sain vaihdettua englannin kurssit ja tänään menin siis nykyaikais kirjallisuuden tunnille! Olen niin, niin iloinen! Muutenkin päivä jatkoi hyvissä merkeissä. Jumpassa meillä oli polttopalloa ja ranskassa söimme crepsejä nutellan kera. Kävin myöskin juttelemassa tyttöjen koripallovalmentajan kanssa ja hän oli todella innoissaan siitä että olin kiinostunut joukkueeseen liittymisestä ja kutsui minut avoimiin treeneihin.

Koulun jälkeen kävimme ostamassa koulun hupparit yhdessä Coran kanssa ja kuvaa korostaa minun iki ihanat pyjamahousut. Paidan mallin sekä värin sai valita itse sekä minkälaisen ja minkänäköisen printin halusi, elikkä tämä huppari on itse suunniteltu, haha. Hupparin värit ovat siis musta ja kulta, hihassa lukee BEARS koska olemme "the golden bears" ja logo rinnassa on karhunkäpälä tuplaveellä koska olemme West High School.

 Ja tänään pakkaillaan koska huomenna menään Floridaan! Olen niin innoissani! Lähdemme aamulla seitsemän aikoihin ja olemme perillä Fort Lauderdalessa suunnilleen yhdeltätoista illalla, joten pitkä päivä edessä. Hotelli sijaitsee aivan rannalla ja sen kummoisempia suunnitelmia ei ole, joten varmaankin löhöilyä rannalla löytyy päiväjärjestyksestä.

p.s. en ota konetta mukaan floridaan joten kuulemisiin torstaihin!

stuuuf

Nyt on puolitoista viikkoa koulua kulunut. Kaikki silleen ok hyvin. Suosikiksi on noussut usgovernment koska opettaja on niin ihana ja kertoo henkilökohtaisista asioistaan eikä pelkää kertoa omia mielipiteitään, esim. koko tunti tänään meni siinä kun hän kertoi matkastaan hänen poikansa häihin ja miten hän ei ennen aamu kahdeksaa voinut ostaa kärryllistä viiniä (häitä varten siis)haha. Muut oppilaatkin ovat niin mukavia siellä ja sieltä saa aina päivän naurut. Koulupäivän huono puoli on englanti. Olen niin hukassa siellä, en tajua mistään mitään koska se on kuin historiaa ja kirjallisuutta yhdistettynä ja en ymmärrä sanoja, tehtäviä en mitään, minulla ei edes ole omaa pulpettia vaan istun siellä missä sattuu olemaan vapaata. Viime päivinä on tullut itku ja parku tämän takia. Asiaa pahentaa se että opinto-ohjaajani ei halua siirtää minua pois tunnilta "koska minun pitää vain tsempata". No tehty on, ja huomenna mennään dekaanille hoitamaan asiat!
Okei, mukavia asioita. Viikonlopun shoppailut sekä Suomesta tullut paketti on kivasti täydentänyt vaatekaappiani ja tänään kävimme valokuvaajalla ottamassa minun senior pics joka tulee vuosikirjaan. Oli todella hauskaa olla kuvattavana instead of kuvaamassa. Laittelen sitten tänne niitä kuvia kunhan saan ne!
Kolmen päivän kuluttua lähtö Floridaan, soooo exciteeed!

Go Golden Bears

Perjantaina menimme illalla Coran ja Lylan kanssa minun ja Coran ensimmäiseen amerikkalaiseen jalkapallo peliin. Säännöoistä en kylläkään tajunnut mitään mutta fiilis oli mahtava! Meidän koulun katsomo oli aivan täynnä ja kaikki olivat pukeutuneet mustaan ja kultaan, elikkä koulun väreihin. Valitettavasti koulumme hävisi 6-14 mutta toivotaan että ensi kerralla menee paremmin.

My room

Huoneeni on talon pienin ja sänkyni on talon pienin, mutta ei se mitään. Minulla on kuitenkin kaikki tarvittavat ja oikeastaan vain nukun siellä niin nou hätä. Asun kaksikerroksisen talon alakerrassa yhdessä Coran kanssa ja jaamme oman wcmme. Yläkerrasta löytyy keittiö sekä olohuone. Kotoa on kymmenen minuutin kävelymatka kouluun joten lähdemme yleensä aamulla noin 7.45. Perhe ei itsessään syö aamupalaa viikonpäivinä mutta minä ja Cora syödään aina muroja tai leipää, koska emme kestäisi kokonaista päivää pelkällä voileivällä minkä teemme itse lounaaksi. Keskiviikkoisin meillä alkaa koulu tuntia myöhemmin joten silloin menemme kahville ennen koulun alkua ja olemme myös pariin kertaan menty lounaallaa jonnekin syömään, esim. Taco Belliin. Onneksi hostäitimme tekee hyvää ruokaa joten illalla tulee syötyä koko päivän edestä.

Eka viikko (melkein) pulkassa

Huomenna on ensimmäisen kouluviikon viimeinen päivä. Tuntuu ikuisuudelta. Viihdyn koulussa ja voin jopa sanoa että olen saanut sieltä kavereita. Hengailen edelleen enimmäkseen saksalaisen siskoni kanssa mutta ei se haittaa koska hänestä on tullut tosi läheinen minulle. Toinen asia joka saa aikani täällä jo tuntumaan ikuisuudelta onkin se että tulen niin hyvin toimeen siskojeni kanssa.

Koulupäiväni alkaa 7.59 ja loppuu 15.00. Aineina minulla on siis ushistory, mikä on ihan ok, yearbook, mikä on kivaa koska olen siellä yhdessä Coran (sisko) kanssa, activities, mikä on kanssa kivaa koska sieltä olen saanut eniten kavereita, english ei ole kivaa mutta opettaja on mukava ja siksi en viitsisi vaihtaa ryhmää... usgovernment on mun lemppari koska siellä on niin mukavia ihmisiä sekä tosi hauska opettaja, ja lopuksi on ranska (minkä vaihdoin matikan tilalle) mikä ei nyt oo mikään mahti mutta saa luvan kelvata. Eihän tästä lukukaudesta ole jäljellä kuin 3 kuukautta.

Kävimme tänään hoitamassa minun puhelin asioita ja nyt olen yksin kotona koirien kanssa koska siskot ovat pianotunnilla. Nyt läksyjä!

West is best

Ensimmäinen koulupäivä, check! Kouluni on Billings West High School ja se on oppilasmäärältään aika iso mutta löysin kuitenkin hyvin luokkiin. Aieneina minulla on ushistory, yearbook, activities, usgovernment ja algebra, mutta vaihdan luultavasti matikan johonkin muuhun... Koulupäivä oli ihan okei, vähän lost fiilis mutta kai se tästä vain paranee kunhan pääsen kärryille kaikista aineista. Lounaalla istuin ulkona sisäpihalla siskoni ja hänen kavereidensa kanssa.


Koulun jälkeen lähdimme etsimään yhtä tenniskeskusta minne siskoni on menossa pelaamaan tennistä ja meidän piti vain kokeilla bussireittiä. Löysimme kuin löysimmekin paikan jonka jälkeen kävimme subwayssa syömässä. Koska emme aivan tienneet missä olimme kysyimme työntekijöiltä miten pääsemme takaisin kotiin ja he sanoivat että viimeinen bussi takaisin oli jo mennyt niin aloimme sitten kävelemään tunnin kävelymatkaa kotiin. Oli todella lämmin ja minulla oli mustat farkut joten oli helpotus kun näimme bussin joten hyppäsimme kyytiin ja vaikka bussin ei ollut tarkoitus mennä lähelle meidän kotia bussikuski lupasi viedä meidät sinne. Ihmiset täällä ovat niin mukavia! Siskoni sai subwayssa jopa ilmaisen keksin, haha.

Day 2

Aamulla herättiin aikaseen koska menimme kirkkoon. Täällä kirkko oli todellakin erilaista kuin Suomessa. Pappi vitsaili kaiken keskellä, kesken palveluksen koko kirkko lauloi hyvääsyntymäpäivää yhdelle naiselle ja ehtoollisella oli oikeaa leipää! Mutta muuten kirkko ei todellakaan ole minun juttu, mutta kävinpähän katsomassa ja kaiken kukkuraksi saimme pannukakkuja palveluksen jälkeen.

Kuten kerroin eilen oli aikamoinen hirmumyrsky ja monien talot ovat tulvineet ja paljon puita on kaatunut, joten kotiin tultuamme menimme auttamaan yhtä perhettä joiden koko alakerta oli täyttynyt vedellä ja heidän kaikki vaatteet ym. olivat aivan mudassa, joten tarjoiduimme pesemään heidän vaatteita ja kotona onkin pesukone pyörinyt pitkin päivää.

Iltapäivällä lähdimme siskojen kanssa kadun toisella puolella sijaitsevaan ostoskeskukseen, mistä löytyy mm. sellaiset mukavuudet kuten A&F sekä Victoria's Secret. Siellä joimme kukin oman oreo-chillatan (naminami) jonka jälkeen päätimme spontaanisti mennä Build-A-Beariin. Siellä me 5-vuotiaat teimme omat nallemme. Koska olemme siskoni kanssa Pretty Little Liars fanaatikkoja ovat nallemme nimeltään Ezra ja Spencer XD
                           
Huomenna on minulla ensimmäinen koulupäivä ja se kyllä jännittää. Onneksi siskoni käyvät samaa koulua joten he näyttävät minulle paikkoja ennen kuin muut oppilaat tulevat kouluun.

I don't know where this journey will end, but I know where to start

Terkkuja Montanasta! Kohta oon ollu täällä melkein vuorokauden ja paljon on jo tapahtunut. Lennot menivän tosi hyvin ja saavuin tänne Montanaan paikallista aikaa 23:30. Isäntäperheeni oli minua vastassa ja sitten ajelimme kotiin, missä menin heti nukkumaan.

Aamulla herättyäni menin aamupalalle missä hostsiskoani oltiin juuri meikkaamassa koska olimme näköjään menossa ottamaan hänen valmistujaiskuvia. Valokuvaaja on heidän perhetuttu ja tosi mukava! Hän antoi meille erilaisia tehtäviä samalla kun hän otti kuvia, mm. varjon pitelemistä suojaamaan auringolta. Valokuvauksen jälkeen ajoimme meksikolaiseen ravintolaan syömään lounasta missä päätin ottaa kanasämpylän mutta se olikin kanahampurilainen, tai ainakin minun mielestäni...

Iltäpäivällä vaan oltiin kotona, laitoin kaikki vaatteet paikoilleen ja kattelin telkkaria(sikana mainoksia!). Nyt täällä on hirmumyrsky varoitus meneillään ja ulkona sataa, tuulee ja salamoi. Minä ja hullut siskoni päätimme mennä ulos juoksemaan tulvivalle kadulle jonka jälkeen olimme jäätyä joten menimme lämmittelemään vessaan vuorotellen hiustenkuivaajalla. Että tällainen ensimmäinen päivä Billingsissä, arvelen että tulen viihtymään.

It's not a goodbye, it's a see you later

Viimeisiä viedään ja yhdeksän tunnin kuluttua istun jo lentokoneessa matkalla kohti tuntematonta. Fiilikset ovat sekavia. Jännittää, pelotta ja oon vähän lost. Pakkauksetkin ovat kohta valmiita ja kohta pitäisi mennä nukkumaan mutta siitä ei nyt taida tulla mitään, oon ihan liian levoton.


Laukusta löytyy vaatteiden lisäksi valtava määrä suomalaisia herkkuja tuliaisiksi isäntäperheelle, ajattelin että panostan mieluummin nameihin kuin astoihin ja sensemmoisiin koska uskon että matka sydämeen käy vatsan kautta, haha.


Nyt viimesimpinä päivinä olen tavannut paljon kavereita ja eilen meillä olin oma pieni läksiäis illallinen keskenämme missä leivoin kuvassa näkyvän kakun, not bad. Tänäänkin kävin vielä viimeisen kerran koululla ja illemalla pari kaverii tuli vielä moikkaamaan. Tuntuu ihan kuin sanoisi vain "heippa, nähdään huomenna" mutta se onkin "heippa, nähdään vuoden päästä", en vaan tajuu...