Lyhyiden yöunien jälkeen kävimme aamupalalla hotellin alakerassa jonka jälkeen minä, Cora ja Lyla menimme altaalle jatkamaan unia ja hostäiti lähti töihin. Sää Floridassa oli hyvin vaihteleva. Siellä oli suunnilleen 30 astetta mikä oli mukavaa mutta kosteutta oli paljon ilmassa. Aamupäivästä oli yleensä aurinkoista mutta iltapäivälla alkoivat sadekuurot ja iltaisin vyöryivät ukkoset ja salamat taivaalle.
Päivät vietimme aina altaalla mutta kävimme myöskin uimassa meressä ja vesi oli lämmintä! Iltaisin meillä kuitenkin oli aina ohjelmaa. Ensimmäisenä iltana kävimme rantakuppilassa jossa he näyttivät jotain jalkapallopeliä mistä hostäitimme oli hirveän innostunut ja siellä sai kaikenlaisia hampurilaisia ja sellaista rehellistä jenkkiruokaa mutta olin kapinallinen ja otin brittiläiset fish&chipsit (ja mamma, de var goda) .
Toisena iltana hostäitimme työpaikka tarjosi työntekijöille illallisristeilyn jahdilla. Pääsimme tänne mukaan ja siellä oli buffet tarjoilut sekä open bar. Ruoka oli todella hyvää ja ilta oli tyyni niin pystyimme hyvin istumaan ylhäällä kannella syömässä.
Kolmantena ja viimeisenä iltana meidät oli kutsuttu illallisella hostäitimme asianajajan kanssa. Menimme respan suosittelemaan kreikkalaiseen ravintolaan joka oli mahtava! (kymppi miinus) Vaikka emme edes olleet tilanneet mitään, ruokaa vain tulvi pöytään suurin määrin ja nämä sitten jaettin seurueen kesken. Meitä oli siis kaiken kaikkiaan kuusi; minä, Cora, Lyla, hostäiti, hostäidin asianajaja ja tämän 19-vuotias tytär, jotka by the way kutsuivat meidät luokseen helmikuussa ja he siis asuvat Kaliforniassa, pikku juttu. Olin ensin aikeissa ottaa pääruoaksi moussakaa koska tämä on ehdoton kreikkalainen suosikkini mutta päädyimme lopulta jakamaan Coran kanssa Gyro-lautasellisen, elikkä lihaa tzatsikin ja pitaleivän kanssa. Tämän kreikkalaisen illallisen jälkeen olin vakuuttunut että minulla on kirous, kreikkalaisen tanssin kirous (ni vet vem ni är, skratta inte!). Ravintolasta löytyi siis kreikkalainen tanssija jonka kanssa jouduin tanssimaan koko ravintolan edessä (EN VAPAAEHTOISESTI), ja tämä siis ei ollut ensimmäinen kerta kun tämä tapahtui minulle, hence the curse.
Keskiviikko aamuna heräsin ennen auringon nousua koska halusin mennä rannalle ottamaan kuvia auringon noususta yli meren. Horisontti oli pilvien peittämä, mutta se hiljainen ja rauhallinen tunnelma mikä rannalla vallitsi oli ihana. Nyt olen takaisin Montanassa, kipeenä kiitos Lylan, Floridan jäätävän ilmastoinnin ja yöuintien. Mutta ihana loma oli kuitenkin!

pelikaaneja!!!





Helt superfina och härliga bilder!!
VastaaPoistaTack!! =)
Poista:DDDD
VastaaPoista